MTB-Blogi - Maastopyöräilystä kertova blogisivusto

Jonkin aikaa maastopyöräilyä harrastettuasi, saatat alkaa harkita lukkopolkimien hankkimista. Lukkoja ensimmäisen kerran kokeiltuaan tekisi mieli viskata kengät menemään, mutta jo parin lenkin jälkeen niihin alkaa tottua, eikä ajatus polkimiin sidotuista jaloista tunnu enää niin huonolta - päinvastoin. Yleensä esteenä lukkopolkimien käyttämiselle on pelko jalan jumiutumisesta polkimeen vaikeassa paikassa. Itse olen kuitenkin aina saanut jalat irti polkimilta tilanteen niin vaatiessa.

Etenkin XC-ajossa lukkopolkimien edut ovat kiistattomat: niillä saa reilusti lisää poljinvoimaa sekä tuntumaa ajoon. Jalka on ensinnäkin aina oikeassa asennossa lukkopolkimilla ajaessa (säädöt pitää tietysti olla oikein), jolloin huonon jalkaterän kulman aiheuttamat nivelten rasitusvammat ovat epätodennäköisempiä. Pyörän hallinta on myös helpompaa, kun teknisessä maastossa voi pomppien siirrellä pyörää kenkien ollessa tiukasti lukittuna polkimiin. Haittapuolina on pieni venkslaus ennen kuin kengät saa kunnolla kiinni polkimiin, sekä alttius toimimattomuudelle mudan ja lian tukkiessa kolot. Hyödyt ovat kuitenkin kiistatta moninkertaiset verrattuna haittoihin, eikä XC-ajajien keskuudessa juuri avopolkimia (ts. avarit/flättipolkimet) näy. Jos ajotapasi on lähinnä DH-tyyppistä alamäkiajoa, voi lukkopolkimista olla enemmän haittaa kuin hyötyä: kun jalka pitää saada useasti pois ja taas takaisin polkimelle, ovat perinteiset avopolkimet varmempi valinta. Lukkopolkimissa on aina pieni viive ennen kuin kengän saa lukittua takaisin polkimeen.

Lukkopolkimien lukitusmekanismi ei ole standardi, vaan jotkut valmistajat käyttävät omaa systeemiään. Toteutuksissa on pieniä eroja eri merkeillä, mutta suosituin taitaa olla Shimanon SPD-tekniikka (Shimano Pedaling Dynamics), joka on ollut käytössä jo yli kaksikymmentä vuotta. Polkimista on olemassa erilaisia toteutuksia: toisissa lukitusmekanismi on molemmilla puolilla poljinta, ja toiset käyttävät hybridiratkaisua, jossa polkimen toinen puoli on normaali. Hybridi ei kuitenkaan toimi maastoajossa yhtä varmasti, sillä kun kenkä pitää saada nopeasti takaisin paikoilleen, on poljin yleensä väärin päin.

Lukkopolkimien kiinnitysmekanismi perustuu jouseen, joka pitää kengän tiukasti kiinni polkimessa, ja sen kireyttä voi säätää mieleisekseen. Mitä löysemmälle jousi on säädetty, sitä helpommin kenkä irtoaa polkimesta, ja lukkoihin totutellessa onkin hyvä pitää jousta löysimmässä mahdollisessa asennossa. Jalan irrottaminen polkimesta tapahtuu jalkaterää kiertämällä tai pienellä sivuttaisliikkeellä - eteen tai taakse potkaisemalla jalka ei irtoa polkimesta. Polkimet eivät pidä jalkaa tarkalleen samassa asennossa, vaan niissä on hieman väljää, jotta kenkä pystyy heilumaan muutaman millin sivusuunnassa.

Lukkokenkä koostuu kahdesta oleellisesta osasta: klosseista ja itse jalkaosasta. Klossit ovat pääsääntöisesti metallia, ja niiden tehtävänä on upota polkimiin kengän lukitsemiseksi. Klossit eivät yleensä tule kengän mukana, vaan ne on ostettava erikseen. Kengät ovat pääsääntöisesti tarrakiinnitteiset, ja kalleimmissa malleissa ylin kiristin on muovinen - tarrakiinnitteiset kengät pysyvät kuitenkin kokemuksen mukaan hyvin jalassa. Ensimmäistä kertaa lukkokenkiä ostaessa on hyvä kiinnittää huomiota muutamaan asiaan kenkien rakenteessa. Klossin pitää olla riittävän syvällä kengässä, ellei halua olla esimerkiksi kaupassa huomion keskipisteenä kenkien kolistellessa lattiaa. Pohjan materiaalin pitäisi olla riittävän pitävää eli tarpeeksi pehmeää kumia (ei muovia tai hiilikuitua), ja kaikenlaisista ylimääräisistä nappuloista on vain haittaa. Kengän on hyvä olla myös sen kokoinen, että sen saa kiristettyä tarpeeksi tiukalle, jotta jalka ei pääse lipsahtamaan ulos kesken lenkin. Pintamateriaalivalinta kannattaa tehdä sen mukaan, onko tarkoituksena ajaa myös talvella: talvikenkä ei ole yhtä hengittävä verrattuna kesämalliin, mutta se pitää paremmin vettä. Yleensä talvikengät ovat tehty Gore-Texista, ja niiden nilkkaosa on kesäkenkää korkeampi.

Lukkopolkimilla ajaminen ei vaadi vuosien harjoittelua, vaan taidon oppii hyvin jo kuukaudessa. Alle sadalla eurolla saa kengät polkimineen, joten rahallinen sijoitus ei ole kovin suuri. Itse jo jonkin aikaa lukoilla ajaneena en vaihtaisi enää takaisin avopolkimiin, sillä vaikeat kohdat sujuvat nyt huomattavasti helpommin.